Imaamu Muusaa geɗal Jaafaru Al kaazim (a s)

JEWTEREEJI SUUTAAƊI FII IMAAM KAAZIM (A S)

REWRO NGON:

Dañeede makko

Imaamu Muusa Kaazim ko ka Madiina dañaa ñannde jeeɗiɗi sabbordu paran hitaande 123 fergu, ko kanko woni imaamuujo jeeɗiɗaɓo on e nder imaamuuɓe ɓen ka ɓeynguure suudu Nelaaɗo Allaahu on (a s), ko e nder nokkuure wi’etee nde (Abwaa’u) o dañaa ɓaawo o dañaama baaba en makko nodditi yimɓe ɓen waɗi innde boobo balɗe tati o ñammini yimɓe ɓen balɗe tati.

Duɗal makko ngal (a s)

Imaam Kaazim (a s) ko kanko woni – annabaaku ngun, ronuɗo gannde ɓeynguure nelaaɗo nden e nder jamaanu makko wonnde kala hari fiyakuuji politik ɗin hari hino hulɓinii lamɓe ɓen hari hino ɓitti mo kono ɗun waɗaali yo’o accitu golle makko ɗen ka fii ganndal o accitaali sellingol ɗatal lislaamu yankewal ngal no’o waawiri non fow e no’o jogorii ganndal non fow, himo laɓɓina ɗate fighiha ɗen e sari’a on, kanko e jannganaakuuɓe makko ɓen ɓe sakkii laawol keferaaku ngun fii tabintingol rukunuuji tawhiidi ɗin e laɓɓinngol yiilorɗe finnde diina kan, o waɗi laawol finnde diina laaɓunde nden.

Wano tawiri o alɗinirno duɗal fighiha ngal hadiiseeji makko ɗin e fillayeeji makko ɗin e firooji makko ɗin e nder ngol ɗoo laawol o wonunoo tabintinirde rukunuuji lislaamu ɗin, o luggini dosɗe firo lislaamu yankeeje ɗen, o laɓɓini ɗate fighiha ɗen e sari’a on, o reeniri ɗun duɗal Ahlul Bayti ngal o alɗini dokke maggal on o janɗini dimɗe maggal on, defte fii worɓe hadiise ɓen fillike wonnde ko ɓuri fillotooɓe teemeɗɗe tato fillike e imaam Muusaa Bun Jaafar (a s), taariika on hino yewti fii taalibaaɓe makko jalbunooɓe ɓen wano tawiri himo yewti fii defte maɓɓe e batteeji maɓɓe ganndal yankooji.

Laawol ngurndan makko ɗan (a s)

Imaamu Kaazim ko ka sakkitoode lontal umawi yankooɓe ɓen dañaa, o henndii almamaaku ngun hari ko duuɓi noogay o mari hari ngundan makko ɗan ko duɗal wonunoo wonannde on jannguɗo ɗan liggini ndarɗe e majjan. Jamaanu almamaaku makko ngun ko jamaanu ɓurunoo ngu sattannde Ahlul Bayti en e nder taariika lislaamu kan e lo’inaaɓe ɓen e nder moofte ɗen imaamu on ronditori ɗun tabitugol makko ngol e  muñal makko ngal haa o immaa (A kaazim) moɗoowo tikkere sabu huunde ko’o suninoo o ɓittii.

Hadiiseeji ɗin yewtii fii jokkondiral imaamu on e Allaahu on e dewal makko ngal e tinnaare makko nden, hari imaamu Kaazim ko heewunooɗo janngugol Alghur’aana rerɗuɗo e hunnjagol nde e janngugol nde, e gollirgol ñaawooje sari’a mayre, hari imaamu on hino ɓurunoo yimɓe ɓen fow hunnjagol deftere Allaahu nden

Pooɗondiral waɗunoo ngal hakkunde makko e Haaruuna Rasiid

fillaama wonnde Haaruuna Rasiid lanndino mo ñannde go’o: Ko honno wi’irton wonnde ko’on jurriya Nelaaɗo Allaahu on (s a w) e hinole ko’on taaniraaɓe Alii, goɗɗo ko soro makko ka baaba o dammbitirtee wonaa soro makko ka neene ? Imaamu Kaazim jaabii mo (A uuszi billaahi Minassaytaani Rajiimi bismillaahi Rahmaani Rahiim hino jeyaa e jurriyya makko on Daawuuda e Sulaymaana e Ayyuuba e Yuusufa e Muusaa e Haaruuna ko wano non men yoɓirta moƴƴinooɓe golle ɓen e Zakarriyaa e Yahyaa e Iisaa.. Annabi iisaa maraa baaba, anndu wonnde ko o takkiraa e geɗal ɓe annabaaɓe ɓen ko ka senngo yumma makko, ko wano non menen kadi men takkiraa e jurriya annabiijo on e laawol yumma amen Faatimatu Zahraa, wattu e ɗun kadi yo Amiral Muuminiina konngol Allaahu seniiɗo on (kala wennjuɗo ma e nder mu’un ɓaawo huunde arude maa e ganndal immorde ka jooma, maaku yo Nelaaɗo! Aree nodden geɗal ɓe amen ɓen e geɗal ɓe mo’on ɓen e sonnaaɓe amen ɓen e sonnaaɓe mo’on ɓen e hoore amen e hoore mo’on ɓaawo ɗun huɗondiren waɗen kuddi Allaahu ndin e hoore fenooɓe ɓen) nelaaɗo Allaahu on (s a w) noddaano fewndo ɓe faalanoo huɗondirde e annasaarankooɓe ɓen si wonaa Alii e Faatima e Hasan e Alhusaynu ko kamɓe ɗiɗo wonunoo geɗal ɓe ɓen).

Almamaaku makko ngun 

ko ɓaawo baaba en makko imaamu Saadigh (a s) o henndii almamaaku makko ngun e nder saa’i mo tawunoo Abbaasi yankoooɓe ɓen heɓii ñiiɓal ka nder laamu maɓɓe ngu tabitii, laamu ngun añi si’aaru mo ngu wonunoo noddirde ngun (wallugol ɓeynguure Nelaaɗo Allaahu on (s a w) ngu woɗɗitii ronuɗo sar’inaaɗo on ka leggal annabaaku, ngu ƴettani mo kaafa ngayngu kanko e sii’aaɓe iwtirɓe ɓaawo makko ɓen, kulol koɓe yi’i yimɓe iwtirɓe ɓaawo makko ɓen wata ɓe jaggitu dosɗe laamu ngun, satteendeeji ɗin fow e ɓitteendeeji ɗin fow imaamu Kaazim seedino e nder ngurndan makko si wonaa tun ɗun haɗaali mo waɗugol golle makko ɗen feena diina kan almoo jamaa julɓe ɓen.

ko wonunoo darnde makko nden e Fadak

Zamakhsarii hino wi’i ka nder deftere makko wi’etee nde Rabii’ul Abraari: Anndu wonnde hari Haaruuna hino wi’a Abuu Jaafar : Ko an yo Abal Hasan ƴettu Fadak, imaamu on jaɓaali, haa o rerɗini mo, imaamu on wi’i mo: (Mi ƴettataa ngo si wonaa wonndude e keeri maggo on) o wi’i imaamu on : ko honɗun woni keeri maggo on? Imaamu on wi’i: Ko an yo Amiral Muuminiina ! Si tawii mi waɗii keeri maggo on a jonnitataa lan ngo, o wi’i: Barki soro ma’a mi waɗay, imaamu on wi’i: Si tawii ko keerol aranol ngol ko gila Adn, yeeso Rasiidu ngon waylii o wi’i: Eee! Imaamu on maaki: Keerol ɗiɗaɓol ngol ko Samara gannda, yeeso makko ngon ñirɓinii, imaamu on maaki : Keerol tataɓol ngol ko Afrik, yeeso Rasiidu ngon ɓawliti o wi’i: Eee! Imaamu on maaki: keerol nayaɓol ngol ko sera maayo ngon ko hikkii e Khazru e Armanii kon, Rasiid wi’i: Hay e huunde heddanaaki men, on tuma imaamu Kaazim maaki: Mi anndiniima wonnde si tawii waɗii keeri maggo on a jonnitataa lan ngo) on tuma o fiɓi wonnde o waray imaamu on.