Hunorde



Nawliigu ngun e kala nawnaare wonkii yankoore maa ɓanndu yankeere ko bee tawa ko weeɓitotoo nde e hoore cellal me’en ngal.. ɗun wonaa tagudi e neɗɗanke.. ko cellal ngal woni lasli e nder tagudi neɗɗanke.. ɗun ko yurmee nde nde Allaahu jooma yurmee nde nden waɗɗini e hoore makko (Kataba Rabbukun alaa nafsihii Rahmat) (Jooma mo’on farlii yurmee nde nden e hoore makko) Ndaaru suuratu lan’aami aaya 54.

Nawliigu ngun ka nder arannde ngurndan paykun kun mawɓe makko ɓen hino waawi faamude.. tuma paykun kun heɓi duuɓi jeeɗiɗi woo ka tawata mawɓe makko ɓen hino sikka wonnde paykun maɓɓe kun mawnii o waɗataa nawliigu, ɗun ko faljere non .. paykun ka nder hitaande ɗiɗaɓere e nder ngurndan makko o wattantaa yila e mawɓe makko ɓen fota o yowitotaako e maɓɓe o heɓanay hoore makko ɓe’o yowitoo e mu’un hara wonaa ɓeynguure nden hakkunde wonndiɓɓe makko ɓen ka nder duɗal maa ka kawtal.. nawliigu ngun artataa si wonaa tuma o haɓidi e siɓɓe makko ɓen ka nder ɓeynguure .. si tawii non ko ka jamaa haray himo mari geɓal mawngal immorde e batteeji nawliigu heɓay ngu fayɓe ɓen.

Si tawii non ko ko wonata sabu haa paykun kun nawla ka tayre aranere e nder ngurndan makko, kono woni e arirde ɗoo nii:

Neɗɗanke njano e tosokun, suddiiɗo maa gorko ɓaleejo maa daneejo.. hino mari ghiima ɓaawo malaa’ikaaɓe ɓen sujjaniino mo (Wa’iz ghulnaa lil malaa’ikatis juduu li aadama) (fewndo men wi’unoo malaa’ikaaɓe ɓen sujjanee Aadama) ndaaru suuratu bagharati aaya34.

Wattude e ɗun tagooreeji ɗin fow ko fii hunnugol haajuuji neɗɗanke ɗin addiraa, ko ɗi eltanaaɗi neɗɗanke (wa sakkhara lakun maa fi samaawaat wa maa fil ardi jamii’an) (Allaahu on eltani on kala ko woni ka nder kamuuji kon e kala ko woni ka nder leydi kon fow immorde ka makko) suuratu Jaasiyati aaya 12.

Arii e hadiise ghudusii: (ko an yo banuu aadama mi tagirii piiji ɗin fow sabu ma’a mi tagirii ma fii an) neɗɗanke on kadi hino mari ghiima wonnde Allaahu on wuttii e makko ruuhu (Fa’izaa sawwaytu huu wanafakhtu fiihi min ruuhii).

Nde tawunoo non woodeede neɗɗanke nden ko huunde himmu nde Allaahu on waɗani mo ñaawooje gila ka paykun yaagal makko, wano harmugol warugol mo e waɗɗagol yoɓugol diya tuma goɗɗun heɓi mo wano ɓucceede maa barmineede maa tuma feetere heɓi mo hay laawol ka’o rewata ɗon haanaaka tuumineede maa taƴanaa mo laawol ngol e ko wonaa ɗun ɗoo immorde e ñaawooje sari’a hollayɗe en hattirde ko Allaahu on hittini e woodeede neɗɗanke on e waɗɗagol teddingol mo.

Tuma paykun kun weeɓitanii welsidagol yimɓe ɓen e makko ko ɗon o waɗata salagol ngol laawol dartagol ko’o weeɓitanii anngal toppiteede nden.. ko wano non kadi tuma mawɓe hittini fii gooto acci oya.. ne’oowo ka nder diina lislaamu jaɓaali ɗun sifa ngal ɗoo huuwondiral hakkunde maɓɓe e fayɓe ɓen ɓaawo ɗun remay ngañanaa ndi ka nder ɓerɗe ɓeynguure nden hay neene on e baaba on e yimɓe ɓen fow .. nelaaɗo Allaahu on (s a w) tiniino gorko maruɗo paykoy ɗiɗoy hino lunnoo gooto e maɓɓe acca oya.. nelaaɗo Allaahu on (s a w) maaki ko honɗun haɗi fonnaa hakkunde maɓɓe) ndaaru deftere wi’etee nde Man laa yahaduruhul Faghiih suutannde dammugal ɓure fayɓe ɓen.

Taw hara si fonnugol geɗal ɓe ɓen ko waɗɗii ɗun?

Needi lislaamu ndin jaɓaa yo mawɓe paykoy koy wattan yila e gooto e maɓɓe acca oya.. ella alaa nde’o wattangol yila e gooto maa ɓuri hara on tigi welsindaaki e luttuɓe ɓen.. Alghur’aana on tuma yewtata fii ghissa Annabi Yuusufu e siɓɓe makko haasinooɓe mo bugii mo ka nder woyndu, himo ghirritii wonnde hari Annabi Yaaghuuba hino wattani yila himo yiɗi geɗal ɓe makko ɓen fow kono hari himo ɓurni annabi Yuusufa sabu huunde ko’o tanƴinii wonnde o ɓuray siɓɓe makko ɓen, Alghur’aana on hino yewti e ɗenngal siɓɓe annabi Yuusufu ɓen (Iz ghaaluu la yuusufu ahabbu ilaa abii naa minnaa) (Fewndo ɓe wi’unoo men woondii ko Yuusufu baaba en amen ɓuri yiɗude idii men) Suuratu Yuusufu aaya 8.



back 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 next