Hunorde



    awa tawhiidi on , wanaa fiɓungol tun ka ɓernde hatti, komee wona ka nder golle neɗɗo on e ko’honno o’wondirta e yinɓe ɓen , hara ɗun battinay e makko .

ko honɗun e mun woni sirku ?

   ((Sirku)), ko ɗun woni hawtindungol goɗɗo goo e Alla ka nder tagungongol e ka fii kippungol tagungun e ka rewungolmo ɗoftoo , e addungol goɗungooɗe ka pilaasi Alla , wano tagungol oo’aduna e kippungolmo alanaa hay’e gooto si’wanaa Alla , kono on neɗɗo sirkuɗo himo yetta manta ɗoftoo goɗɗogoo maa’gunɗungooɗe o’wattida e Allaahu on , maa’hara koyo’o rewu ɗunɗon o’acca Alla , maa’hara ko ɗunɗon woni ko’o andi hino battina , maa’hino mari doole , maa’hara himo fiɓi wondema oo’adunaɗoo Allaaɓe ɗiɗo maa’ɓuri woni ko tagimo , maa’hara ko’faalaaɗo ƴettunde pilaasi Alla on , o’wi’a ko kanko woni ( ko tagi jeyi oo’aduna ) .

     Sirku ko huunde ɓeyndaynde neɗɗo on majjere e sikke e jokkungol laawol meere e jaɓungol tindi e penaale, sifa ɗunɗoo waɗay haa neɗɗo on rewa Sanamu , Leɗɗe , e Lewru e Naage e yaasi’on e Kulleɗen e neɗɗo sifa makko e…  o’hawtida e Alla ka dewl makko maa’hara ko’wiungol ewaɗangol joomiraawo on ɓiɗɗo e ɓeyngu , maaɗun hara ko’innungol wondema Allaahu on ko’ɓiɗɗo goɗɗogoo . suuratu ((قل هو الله)) ko telemma ɗun o’wi’iraa ko suuratu-attawhiidi e suuratul-ikhlaasi , hino andaa kadi wondema ko fii wonugol (Allaahu on) gooto mo’maraa nando suuratu on woni ɓangngol , e kadi suuratu on hino riiwa itta pottina e Alla jogangol ɓiɗɗo e baaba e neene fow .

    Laawol sellungongol ko (Tawhiidi on) ɓayra ko’ɗunɗon yaadi e tagundi neɗɗo on, ko’huunde ko’sertataa e makko , kala rewgol goɗɗungoo haray koko harmi e selugol laawongol , sifa : rewugol naagengen , e koondeɗen e nayɗin , e saytaane on , e rewgol Allaaɓe ɗiɗo , e waɗungol Allaaɓe ɓen koɓe tato , e rewugol Sanamuuji , rewa neɗɗɗo , rewa wonkii munkin e …

   Sirku , ko saldu majjere , wano tawiri tawhiidi on koko maro calɗi gandal e pellital , wano (Raakhibu) fenñiniri non ka Deftere makko :

   (( Sirku ko kafidugol , hawtindugol ɓe ɗiɗo jeyal , haranon ko huude ko gooto pett jeynde , o’waɗanade ko ɓuri yimɓe ɗiɗo haa’yeeso , fotinon nden huude koka yaasi (ka kene) nde woni maa’hara wanaa , -foti hara ko’huunde meeme’teende maa’wana , sirku on ka nder diina ko piiji ɗiɗi : aranunɗun ko ((Sirku jano on)) , wano waɗangol Allaahu on kafindiiɗo , ɗinmmo om ko : ((Sirku tosooko)) , wano waɗungol yiingo e naafingaaku ka dewal mun … )) .

 

Martabaaji tawhiidi on e sirku on :

    Tawhiidi on’ba e sirku on , fow hino mari martabaaji , si’ɗunɗon faamaama , inɗe muuɗun on fow waawen andunde . tawhiidi on e segungoo hino wi’ee ((توحيد نظري)), e sengongoo hino wi’ee ((توحيد عملي)) .

     Tawhiidi (نظري ) on , ko ɗun woni fiɓungol e yi’ugol anda Allaahu on ko’gooto rek , e nder ko’o woni jeyɗo kon e nder wonungol makko Allangol , e nder tagungol makko ngol , e nder jeyungol makko ngol , e nder laamu makko ngun , - ɗunɗoo fow hara ko Allaahu gooto on o’yiata- ɗunɗoo ko temma ka finde neɗɗo on e telemma Alla e andungolmo koka Allaahu woni ko hooteten .

      Tawhiidi (عملي) on , ko ɗon woni hara golle menɗen e nowonirten non fow ko humondiri e ɗi’i piiji ɗoo hara ko fii makko kanko Alla tun wonata . wano ka ɗoftagol e ka dewal e ka yettungol manta e ka mawningol e ka yiɗungol jokka , e ka fii peewal e ka ɗaɓirgol haaju fow hara ko kanko Alla tun .



back 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 next