anndule fii korka



Lanndal gal: mi taƴi korka ñannde wootere miɗo wayaasi ko honno mi yoɓirta gal ñallal si tawii hino waɗɗiilan tottugol kaalisi no foti moni on mi tottata?

Jaabawol ngol: Hino waɗɗimaa tottugol ñallal goota hakkee ngal ñallal fuutii ngal ma si tawii a yoɓaali haa lewru suumagol hikkindu hewtii a tottay wano (dolaar gooto).

8-Lanndal    Lanndiiɗo onkokarraaru  serelankaa

Lanndal gal: komen ɓeynguure julɗuɗunde meɗen wuura serelankaa e lewru korka feƴƴundu men suumino ñannde juma wonndude e leyɗe julɓe go o wano sa uudii (makka)ko adii ñannde hoorugol julɓe ɓen serelankaa.men hunpitike wonnde julɓe siɓɓe amenɓe ka ammbasade Iran hooruno e julɓe ɓen ndeya ñannde ɓaawo ñallal ko men hoorikon ko selli hara me jokkay julɓe ɓemen wonndiɓen e leydi wootiri fiikala ko ɓuri heewude kon ko heeferɓe ka leydi ɗon?

Jaabawol ngol:ko ndaaretee e korka e huntagol ko darorɗe ɗen e kaa hellifaaɗo hino yona fellutugol wonnde lewrundu darike ka leydi ka ontigi hoɗiɗon hara ndu waawete yieede gite mehe haysi ndu yiaaka hara ko goɗɗun haɗi wano duule.

9-Lanndal    Lanndiiɗo onko Alii mo hinnd

Lanndal gal: min miɗo janngude ka leydi hinndi ka suumayee tawi mi hontoto si yimɓe sunna ɓen noddinii sabu sukaaɓe ɓemi wonndiɓen fowko sunna ko honɗun woni ñaawoore kan korka ɗon?

Jaabawol ngol: dagotaako huntagol siwonaa hara henan ontigi wonnde naaŋe ŋen motoyii hara mboɗeeri ndin ka fidirde kadi mutii koɓiri waɗɗaade howindoo kon.

10-Lanndal    Lanndiiɗo onko   Taalibu alhusayni  mo suweedi

Lanndal gal: fewndo komi janngaynoo  tentinii fewndo ndartugol tawi kadi korka kan hino hawrondira e suumayee on hari mi suumotaako e dow tewaare sabu hari miɗo anndi mi wawataa naɓudude e janngugol ngol ko honɗun woni ńaawoore ɗun?

Jaabawol ngol: si tawii hari hiɗa felliti wonnde hino dagi ka ronka suumaade haray kaffaara fawakima hino waɗɗimaa yoɓugol korka kan tun.



back 1 2 3